Ch Viisikon Polanne

Kyseessä on virtuaalihevonen

© KK

Nimi Viisikon Polanne "Poku"
Rotu suomenhevonen
Sukupuoli ori
Väri voikko
Säkäkorkeus 155cm
Syntymäpäivä 05.01.2015 (3v 10.1.15)
Ikä 14 vuotta (5.4.17)
Rekisterinumero VH15-018-0066
Omistaja Ireth (VRL-03777), Viisikko
Kasvattaja Viisikko

Koulutus ko. VaB, re. 90cm / tutustumis
Painotus yleispainotus
Saavutukset YLA1, SLA-I, KRJ-I, ERJ-II, KERJ-II, KTK-II, Champion, Bronze Award


© muut KK, ratsastuskuva: lukee kuvassa

Saavutukset

KTK-II -palkinto orien kantakirjatilaisuudessa 15.05.2015. Tuomareina toimivat Vibaja, Cannabia, Peppi S., Tanja N. ja Kati.
19 + 18 + 18 + 16 = 71p KTK-II

Champion myönnetty 11.02.2016

VSR:n Jälkeläisluokka C myönnetty 12.08.2016

KRJ-I -palkittu elokuun tilaisuudessa 15.08.2016 pistein 108p. Pistejakauma:
Rakenne 8 (10), kilpailut 41 (40+), suku 25 (20+5), jälkeläiset 20 (20+5), lisäpistet 14 (15).

SLA-I -palkittu elokuun tilaisuudessa 20.08.2016 pistein 98p. Pistejakauma:
Rakenne 14 [3-4-3-4] (20), luonne 22 (25), suku 25 (25), kilpailut 21 (20+5), muu panostus 16 (20).
Hyvät tyypit. Kaareva, lyhyehkö kaula, pyöreä pitkähkö runko, jyrkkä lautanen. Lyhyehköt etusääret.

ERJ-II -palkinto elokuun tilaisuudessa 31.08.2016, pistein 95,25p. Pistejakauma:
Rakenne 8 (10), kilpailut 42 (40+), suku 10,25 (20+5), jälkeläiset 20 (20+5), lisäpisteet 15 (15).


Bronze Award -palkittu maaliskuun Virtual Riding Horses Assessment -tilaisuudessa 01.03.2017.
7+7+3½+5+3+4+9½+7+9½ = 61,667 % / Bronze Award

YLA1 -palkinto maaliskuun tilaisuudessa 25.03.2016 pistein 104,5p. Pistejakauma:
Tekstipisteet [luonne+muut] 32 [18+14] (40 [20+20]), jalostuspisteet 29,5 [20,5+9] (33 [21+12]), kisapisteet 17 (22), rakenne 19 (20), lisäpisteet 7 (10).

KERJ-II -palkinto huhtikuun tilaisuudessa 25.04.2016 pistein 97p. Pistejakauma:
Rakenne 7,5 (10), kilpailut 42 (40+), suku 12,5 (20+5), jälkeläiset 20 (20+5), lisäpisteet 15 (15).

Historia

Palattuani pitkän taukoilun jälkeen takaisin hevosmaailmaan oli aika astuttaa jo vanhaksi ikääntynyt Mörkövaaran Hallariina jollakin mukavalla orilla, josta voisin sitten jättää varsan kotiin. Sopiva ori löytyi melko vaivattomasti ja astutus onnistui hyvin. Pitkän odottelun jälkeen (11 virtuaalikuukautta ja kolme virtuaaliviikkoa!) myöhemmin syntyi mitä ihastuttavin, isänsä tavoin voikko orivarsa, joka sai nimekseen Viisikon Polanne - kunnioittaen emä talviteemaista nimeä.

Oli sanomattakin selvää, että tämä hurmuri jäisi itselleni. Pokusta kasvoikin todella raamikas ori, jonka loistavat luonneominaisuudet ovat vain yksi sen hyvistä puolista. Orin koulutus sujui hyvin joutuisasti, enkä ole päivääkään katunut tämän kasvatin jättämistä itselleni. Nuorena poikana Polanne kävi myös kantakirjattavana ja toi kotiin II-palkinnon: ensimmäisenä omana suomenhevoskasvattinani koskaan!

Luonnekuvaus

Yleisesti Poku on rodulleen tyypillisesti vilkas ja energinen, mutta ei mikään sählääjä. Se pitää ihmisistä ja ori hakeekin huomiota hakeutumalla ihmisen läheisyyteen, ori tulee tarhastakin aina ensimmäisenä luokse. Poku hyppäisi takuulla syliinkin jos mahtuisi, mutta ei kuitenkaan tarkoita mitään hyökkäävää. Yksin se ei missään nimessä haluaisi jäädä ja nuorempana se tuottikin hieman ongelmia. Nykyään se osaa onneksi olla nätisti myös itsekseen niin tallissa kuin tarhassakin. Ratsuna Poku on todella mukava tapaus ja sen ratsastettavuuden eteen on tehty paljon töitä sen ollessa nuori.

Hoitaessa Poku on utelias ja vilkas, se katselee ympärilleen, hamuilee tavaroita ja aina uusien harjojen pitää käydä ensin suussa ennen kuin ne koskevat muualle. Joskus Pokun adhd-puoli pääsee valloilleen ja se saattaa alkaa pyöriä varsinkin irti ollessaan karsinassa. Tiukka komento - tarvittaessa ärähdys - riittää kuitenkin yleensä palauttamaan orin ruotuun ja pysymään aloillaan. Varusteiden laittaminen on orin kanssa ongelmatonta, sillä se on aina lähdössä innoissaan töihin. Talvisin kuolaimet tulee kuitenkin muistaa lämmittää hyvin, sillä kylmiä kuolaimia ori ei suuhunsa ota. Taluttaessa Poku on ihan fiksu, mutta varsin reipas, eikä se oikein tahdo asettua kulkemaan mateluvauhtia, vaan haluaa pistää kaviota toisen eteen. Ei kuitenkaan ryntäile ja pysyy hyvin hallinnassa vaikeammissakin tilanteissa.

Ratsastaessa Poku on kuuliainen ja se tekee parhaansa miellyttääkseen ihmistä. Orin selkään voi istuttaa kenet tahansa jos tarkoitus on vain hömpötellä, se kuljettaa kauniisti selässään vaikka pikkulapsia. Kuitenkin vaativimpiin juttuihin tarvitaan kokeneempi ratsastaja, sillä ori tarvitsee jonkin verran tukea ratsastajaltaan, etenkin jos se on yhtään epävarma siitä mitä sen pitäisi tehdä. Hyvin lämmitelty ori asettuu itsestään muotoon ja alkaa tekemään työtä myös takapäällä. Poku osaa monenlaisia koulukiemuroita ja jaksaa keskittyä vaikeisiinkin asioihin hienosti. Poika nauttii saadessaan ratsastajalta kehuja, joten onkin tärkeää muistaa kiittää sitä hyvin onnistuneen tehtävän jälkeen. Poku on herkkä avuille, liian kovat pohjeavut saavat sen pyrähtämään lennokkaaseen raviin ja liian suuret pidätteet saavat orin jämähtämään täysin pohkeen taakse.

Esteillä Poku on myös taitava. Sillä on hyvä ilmavara ja tuskin kukaan muistaa kertaa, jolloin Poku olisi kieltänyt, oli este millainen hyvänsä, sen yli mennään että hujahti! Herra on erinomainen radoilla, se taipuu hyvin ja vaikka ei kovin nopea olekaan, se saa aikaa kiinni tiukoilla käännöksillä ja lyhyillä ponnistumatkoilla. Joskus trippelit tuottavat orin kanssa ongelmia, sillä vaikka se ei erikoisesteitä arastele, eivät trippelit kuulu sen suosikeihin. Riittävällä tuella se kyllä menee yli, kunhan ratsastaja ei epäröi. Maastoon Poku ei miellellään mene yksin, mutta kaverin kanssa se nauttii olostaan täysin siemauksin. Laukkasuorilla ori on kuulolla, vaikka välillä meneekin vähän turhan kovaa vauhtia. Jos jää paljonkin jälkeen kaverista, saattaa pari vauhtipukkia lentää. Vaikka herra kuumuukin paljon, pysyy se silti nätisti ravissa, eikä yritä lähteä viemään. Samanlaista epävarmuutta ei kuitenkaan esiinny maastoesteillä, joista Poku nauttii suuresti. Se ei epäröi hypyissä yhtään, vaan menee yli rohkeasti ja kevyesti. Valtavan kapasiteetikas kenttähevonen ori ei ole, mutta se ei menoa haittaa, sillä innokkuutta kyllä löytyy vaikka millä mitalla.

Kilpailuissa ori on pirteä ja vilkas, sekä hyvin utelias. Se tahtoisi maistaa kaikkea näkemäänsä ja sortuu joskus steppailemaan kärsimättömästi kun pitäisi odotella omaa vuoroaan. Kerättyään turhaumaa odotellessa se on yleensä varsin innokas itse kisaradalla, mikä auttaa Poikua tekemään parhaansa, vaikka ratsastajaa jännittäisikin. Kaikkein haastavin poika on yleensä estekisoissa, sillä se ei niissä osaa lainkaan rentoutua. Muissa lajeissa ori yleensä malttaa jossain vaiheessa myös hieman torkkua, kunhan aluksi on vähän steppailtu.

Sukutaulu

isä

Aavan Toivo
149cm, vkk
KRJ-I, YLA3, SLA-II, KTK-III

ii.

VIR MVA Ch Aavan Eeli
148cm, vkk
KRJ-I, YLA2, KTK-II, SV-I

iii.

Fiktion Eemos
149cm, vkk
KRJ-I, YLA2, KTK-III

iie.

VIR MVA Ch V.L. Kaneli
148cm, rt
KRJ-I, YLA2, KTK-III, SV-I

ie.

Västerbyn Sopusointu
147cm, rt
KTK-II

iei.

Ch Riiviöiden Rymy-Elmeri
147cm, prt
SV-III

iee.

Lakean Petriikka
156cm, m

emä

Mörkövaaran Hallariina
150cm, rn
YLA2, KRJ-III

ei.

Masiina KAT
144cm, rt
ERJ-I, YLA2, SLA-I

eii.

Pohjolan Qvertti
145cm, tprt
YLA3, esiKTK

eie.

Ristiriidan Syys-Sireeni
152cm, vprt
YLA2, SLA-II

ee.

Kimovaaran Senni
150cm, rt
YLA2

eei.

Waltteri VOE
145cm, tprt
SLA-II

eee.

Valveron Marina
147cm

Sukuselvitys kadonneista sukulaisista

IEE. Lakean Petriikka oli kenttäratsastuksessa kilpaillut suomenhevostamma, joka syntyi 2. huhtikuuta 2009 Virtuaalitalli Lakeaan. Korkeutta tammalla oli 156cm ja väriltään se oli kaunis musta. Petriikan omisti ilmeisesti sen koko eliniän heiskä ja se asui Västerbyssä. Upeasukuinen tamma synnytti kolme hienoa jälkeläistä, joista ainakin kaksi on jatkanut sukuaan. Lakean Petriikka kilpaili Helpoissa kenttäluokissa ja koulupuolella tasolla Helppo B ja se keräsi ainakin muutaman sijoituksen.

EII. Pohjolan Qvertti oli punarautias suomenpienhevosori, jota tuttavallisemmin kutsuttiin Vertiksi. Korkeutta tällä estepainotteisella herralla oli 145cm. Elämänsä aikana se kilpaili jonkin verran ja oli koulutettu tasolle Helppo B ja 100cm, mutta kouluratsastuksessa ori ei mitä ilmeisimmin juuri kilpaillut. Sijoituksia pikkuorilla oli ainakin esteiden saralta useita. Verttiä kuvailtiin mukavaksi ja rauhalliseksi oriksi. Pohjolan Qvertillä on muutamia jälkeläisiä, joiden ansiosta ori on edelleen melko tuttu näky suomenhevosten sukutauluissa.

EE. Kimovaaran Senni oli rautias suomenhevostamma, jolta löytyi korkeutta 150cm, eli kyseessä oli varsin pienikokoinen yksilö. Senni syntyi tammikuun kolmas päivä vuonna 2008 Kimovaaraan, mutta vieroituksen jälkeen se muutti Mörkövaaraan ja elikin siellä koko loppuelämänsä. Tamma kilpaili koulu- ja esteratsastuksessa hyvällä menestyksellä ja se oli koulutettu tasolle Helppo A ja 100cm, joskin enimmäkseen se kilpaili hieman helpommissa luokissa. Jälkeläisiä Sennillä on ainakin kolme kappaletta, kaksi tammaa ja ori. Kimovaaran Senni palkittiin elokuussa 2008 Yleislaatuarvostelussa toisella palkinnolla.

EEE. Valveron Marina oli 147cm korkea suomenpienhevostamma, mahdollisesti väriltään rautias. Marina oli koulupainotteinen ja sille ehtikin kertyä useita sijoituksia sen elämän aikana. Tamma syntyi 20. joulukuuta 2006 ja on Kristie W.n kasvatti. Marinan kuitenkin omisti myöhemmin reqviem (/ Sanni S.), jonka kanssa se myös kilpaili. Koululiikkeet sujuivat osaavalta tammalta aina Vaativaan B:hen asti ja tällä tasolla se sai sijoituksiakin. Marina ehti saada elämänsä aika kolme jälkeläistä, kaikki Kimovaaran kasvatteja. Ainakin osa tamman jälkeläisistä on toiminut myös jalostuskäytössä.

Jälkeläiset

Viisikon Polanne on tarjolla jalostukseen pitkäsukuisille suomenhevostammoille.

s. 01.11.2015 sh-o Viisikon Kuuraparta (e. Kärmeniemen Mestarivaras), om. Viisikko -> KTK-III, SV-II, KV-II
s. 31.12.2015 sh-t Viisikon Kuurankukka (e. Ventoksen Ripaus), om. Március
s. 16.06.2016 sh-o Viisikon Hangenkierä (e. Susikallion Helmi), om. Viisikko -> KTK-II, SV-II, EV-II

Kilpailut

KRJ, 47 sijoitusta, 1 cup-sijoitus

23.01.2015 - Helppo A - 01/30
24.01.2015 - Vaativa B - 03/40
26.01.2015 - Vaativa B - 05/40
26.01.2015 - Vaativa B - 05/40
28.01.2015 - Vaativa B - 05/30
29.01.2015 - Helppo A - 01/30
30.01.2015 - Helppo A - 04/30
30.01.2015 - Vaativa B - 05/30
31.01.2015 - Helppo A - 02/30
31.01.2015 - Helppo A - 06/40
01.02.2015 - Helppo A - 03/30
01.02.2015 - Vaativa B - 06/40
02.02.2015 - Helppo A - 04/40
02.02.2015 - Helppo A - 02/40
02.02.2015 - Vaativa B - 05/40
02.02.2015 - Vaativa B - 06/40
02.02.2015 - Vaativa B - 02/30
03.02.2015 - Helppo A - 05/40
03.02.2015 - Helppo A - 03/40
03.02.2015 - Vaativa B - 04/40
04.02.2015 - Vaativa B - 05/40
05.02.2015 - Vaativa B - 05/30
06.02.2015 - Helppo A - 01/30
06.02.2015 - Vaativa B - 03/40
06.02.2015 - Vaativa B - 02/40
07.02.2015 - Helppo A - 01/30
08.02.2015 - Helppo A - 03/40
09.02.2015 - Helppo A - 04/30
09.02.2015 - Vaativa B - 01/40
09.02.2015 - Vaativa B - 03/40
09.02.2015 - Vaativa B - 01/40
10.02.2015 - Vaativa B - 03/30
12.02.2015 - Vaativa B - 05/30
14.02.2015 - Helppo A - 01/40
14.02.2015 - Vaativa B - 01/30
14.02.2015 - Vaativa B - 05/30
14.02.2015 - Vaativa B - 02/30
14.02.2015 - Vaativa B - 03/30
15.02.2015 - Helppo A - 04/40
15.02.2015 - Helppo A - 06/40
15.02.2015 - Vaativa B - 05/30
17.02.2015 - Helppo A - 06/40
18.02.2015 - Vaativa B - 03/30
19.02.2015 - Vaativa B - 03/30
22.02.2015 - Vaativa B - 03/30
26.02.2015 - Vaativa B - 01/30
31.05.2015 - Vaativa B - 31/310, KRJ-cup

ERJ, 44 sijoitusta, 2 cup-sijoitusta

22.01.2015 - 80 cm - 04/50
24.01.2015 - 80 cm - 02/40
24.01.2015 - 80 cm - 05/40
25.01.2015 - 80 cm - 01/30
26.01.2015 - 80 cm - 01/30
26.01.2015 - 80 cm - 02/40
26.01.2015 - 80 cm - 05/40
27.01.2015 - 80 cm - 05/40
27.01.2015 - 80 cm - 03/50
29.01.2015 - 80 cm - 04/40
29.01.2015 - 90 cm - 02/30
29.01.2015 - 90 cm - 03/30
31.01.2015 - 80 cm - 04/30
31.01.2015 - 80 cm - 06/40
02.02.2015 - 80 cm - 04/40
02.02.2015 - 80 cm - 03/40
02.02.2015 - 90 cm - 03/42
03.02.2015 - 90 cm - 03/30
03.02.2015 - 90 cm - 04/28
04.02.2015 - 90 cm - 03/24
04.02.2015 - 90 cm - 02/30
05.02.2015 - 80 cm - 03/40
05.02.2015 - 80 cm - 02/43
06.02.2015 - 80 cm - 04/40
08.02.2015 - 80 cm - 02/40
08.02.2015 - 90 cm - 02/25
10.02.2015 - 80 cm - 05/40
10.02.2015 - 80 cm - 02/30
11.02.2015 - 80 cm - 04/40
11.02.2015 - 90 cm - 03/18
12.02.2015 - 90 cm - 05/30
14.02.2015 - 80 cm - 05/26
14.02.2015 - 90 cm - 02/18
14.02.2015 - 90 cm - 02/20
16.02.2015 - 80 cm - 03/40
17.02.2015 - 90 cm - 03/30
18.02.2015 - 80 cm - 02/30
18.02.2015 - 80 cm - 05/40
18.02.2015 - 90 cm - 04/30
20.02.2015 - 80 cm - 04/40
20.02.2015 - 90 cm - 02/30
21.02.2015 - 90 cm - 01/30
21.02.2015 - 90 cm - 01/30
24.02.2015 - 90 cm - 04/30
28.02.2015 - 80 cm - 09/210, ERJ-cup
30.06.2016 - 80 cm - 13/222, ERJ-cup

KERJ, 41 sijoitusta, 2 cup-sijoitusta

27.01.2015 - Tutustumisluokka - 04/22
04.02.2015 - Tutustumisluokka - 05/30
11.02.2015 - Tutustumisluokka - 03/30
19.02.2015 - Tutustumisluokka - 05/28
21.02.2015 - Tutustumisluokka - 07/50
03.03.2015 - Tutustumisluokka - 04/23
05.03.2015 - Tutustumisluokka - 04/23
05.03.2015 - Tutustumisluokka - 03/18
06.03.2015 - Tutustumisluokka - 04/18
07.03.2015 - Tutustumisluokka - 02/18
17.03.2015 - Tutustumisluokka - 04/18
19.03.2015 - Tutustumisluokka - 03/18
20.03.2015 - Tutustumisluokka - 04/30
23.03.2015 - Tutustumisluokka - 01/30
24.03.2015 - Tutustumisluokka - 01/18
18.04.2015 - Tutustumisluokka - 07/53
24.04.2015 - Tutustumisluokka - 04/28
04.05.2015 - Tutustumisluokka - 05/30
14.05.2015 - Tutustumisluokka - 03/21
18.05.2015 - Tutustumisluokka - 04/17
22.05.2015 - Tutustumisluokka - 03/17
23.05.2015 - Tutustumisluokka - 04/17
25.05.2015 - Tutustumisluokka - 02/27
30.05.2015 - Tutustumisluokka - 04/22
30.05.2015 - Tutustumisluokka - 04/27
31.05.2015 - Tutustumisluokka - 06/64, KERJ-cup
01.06.2015 - Tutustumisluokka - 01/40
07.06.2015 - Tutustumisluokka - 04/40
10.12.2015 - Tutustumisluokka - 01/14
24.12.2015 - Tutustumisluokka - 02/30
02.01.2016 - Tutustumisluokka - 03/30
08.01.2016 - Tutustumisluokka - 02/30
09.01.2016 - Tutustumisluokka - 04/30
16.01.2016 - Tutustumisluokka - 04/30
18.01.2016 - Tutustumisluokka - 02/30
19.01.2016 - Tutustumisluokka - 02/30
26.01.2016 - Tutustumisluokka - 04/30
04.02.2016 - Tutustumisluokka - 04/30
07.02.2016 - Tutustumisluokka - 06/36
13.02.2016 - Tutustumisluokka - 05/40
30.12.2016 - Harrasteluokka - 03/41, KERJ-cup

VSR-cup, 2 sijoitusta

30.06.2016 - este - 90 cm - 06/106, VSR-cup
31.08.2016 - kenttä - Tutustumisluokka - 02/38, VSR-cup

NJ, 3x irtoSERT

04.02.2015 - Delmenhorst - pt: Welby - irtoSERT
10.01.2016 - KK Bailador - pt: Welby - irtoSERT
15.01.2016 - Március - pt: vaapu. - irtoSERT

VSN, 2x RCH (20p)

04.09.2016 - Március - t: dookie - RCH
(4-4,5-4-4-3,5-3,5-3,5-4-4-4=39p)
31.03.2017 - KK Lapland - t: dookie - RCH
(4-4½-4-4-3½-3½-3½-4-4-4=39p)

Valmennukset ja päiväkirja

28.01.2015 (päiväkirja), kirjoittaja VRL-13384

"Markus, voisitko liikuttaa Pokun tänään?" tallimestari oli ehdottanut aamulla. Ilman muuta minä siihen suostuin komealla orilla, jonka kultainen karva paistoi kauas tarhoiltakin. Poku tutki tarhassa kaikki taskuni ja karsinassakin oli varsin vilkkaalla päällä, kurkki olkansa yli sekä hörähteli. Vaikka mä oon sen monta kertaa varustanut, nyt homma tuntui jotenkin spesiaalilta - olinhan mä pääsemässä sen selkään tällä kertaa! No, mä sitten varustin sen tottuneesti ja kun oltiin menossa maneesiin, näin sen kauniin tytön, joka taitaa olla sukua tallin omistajalle. Mariako sen nimi oli. Ei se olisi mua ja mun typerää virnistystä edes huomannut, ellei Poku olisi hirnahtanut kaverilleen jonka selässä Maria sitten istui. Joo, arvaatte varmasti, ettei tämä päättynyt hyvin: epätoivoisen ja huonosti harkitun iskurepliikin jälkeen kaunotar nyrpisti minulle nenäänsä, hymähti ja käänsi liinakon suomenhevostamman ympäri paeten paikalta. Justiinsa niin. Nolona suuntasin Pokun kohti maastoa, ja kuulin siskoni Jonnan naurun kaukaa selkäni takaa. Himskatti, näin kaunistellusti sanottuna. Maastolenkiltäkin palasin lumipesun saaneena - älkää kysykö. Ei ollut tänään mun päivä.

15.05.2015 (päiväkirja) Kantakirjatilaisuudessa

Tänään oli Pokun tähän astisen elämän suurin päivä! Aamulla aikaisin syöksyin talliin ja annoin orille kauraa nenän eteen. Pakkailin traileriin paljon tavaraa ja tein hiukan tallihommia sillä aikaa kun voikko söi ja heti kun kuppi oli tyhjä siirsin orin pesukarsinaan. Puunasin Pokun päästä kavioihin, pesin sen todella hyvin ja selvitin sen jouhet perinpohjaisesti. Ori hieman ihmetteli moista touhua - tapoihini ei kuulu heti aamusta alkaa puunata hevosia ihan huvin vuoksi. Kun olin tyytyväinen hevoseni puhtauteen kuivasin sen mahdollisimman hyvin ja öljysin Pokun kaviotkin. Tätä työntekijäni pitivät jo vähän yliampuvana, mutta omatpa ovat hevoseni tuumasin.

Heitin orille vohveliloimen selkään ja talutin sen traileriin. Se saisi kuivua loppuun ajomatkalla, jota oli edessä useampi tunti. Tein vielä viime hetken pakkaukset ennen kuin hyppäsin rattiin ja odotin, että yksi työntekijöistäni könysi pelkääjänpaikalle. Lähdimme hyvällä fiiliksellä ajamaan ja puhua pulputimme kaikenlaista - luonnollisesti paljon spekuloimme etenkin sitä, minkä palkinnon Poku saisi vai saisiko. Päädyimme arvelemaan, että sieltä tulisi hyvä kolmospalkinto, sillä vaikka ori on hyvännäköinen, on siinä myös omat puutteensa.

Päästyämme perille tilaisuuspaikalle ilmoittauduimme ja otimme orin pois trailerista. Lähetin työntekijän verryttelemään oria kun itse vaihdoin siistimmät vaatteet ja kävin vähän pulisemassa muiden osallistujien kanssa. Kun H-hetki lähestyi otin Pokun omiin käsiini ja koitin saada hieman tuntumaa siihen. Rakennearvostelu meni osaltamme erinomaisesti, ori jaksoi hienosti seistä paikoillaan koko ajan. Ratsastuskokeessa ori olisi voinut suoriutua hieman paremminkin, mutta kyllä se loppujen lopuksi suoritti ihan omalla tasollaan. Jäimmekin sitten jännittämään tuloksia ja syömään eväitä kun itse toiminta oli ohi.

Lopulta kuulutukset alkoivat. Olimme Pokun kanssa olleet loppupäässä, joten hetki meni että kuuluttaja pääsi sinne asti. Lopulta kaiuttimista kajahti: "Viisikon Polanne 71 pistettä ja täten toinen palkinto!" olin pakahtua onnesta. Hypin innosta työntekijäni kanssa ja kävin syöttämässä orille porkkanoita sillä aikaa kun työntekijä haki arvostelupaperin. II-palkinto oli parempi kuin osasimme odottaa ja erityisen ylpeäksi tämä minut teki, koska ori on oma kasvattini.

Estevalmennus 22.07.2015, 90cm, kirjoittanut Örp VRL-13239

Tänään Irethin ja Pokun valmennuksessa keskityimme erityisesti oksereihin ja trippeleihin. Olin koonnut valmiiksi radan joka koostui neljästä okserista ja yhdestä trippelistä. Ireth lämmitteli hevosen itsenäisesti ja sen jälkeen kävimme yhdessä radan keskustellen läpi. Tavoitteena oli saada hankaliin esteisiin lisää varmuutta ja rutiinia, joten alkuun oli vain mennä rataa rennosti läpi matalammilla estekorkeuksilla. Ensimmäisellä kierroksella esteiden korkeus oli korkeimmillaan 70 cm ja Poku selviytyi esteistä riittävän hyvin. Sain muistuttaa Irethiä keskittymään kunnolla tehtävään, sillä hän meinasi sortua huolimattomuuteen. Käskin kiinnittämään huomiota lähestymiseen ja helpottamaan hevosen tehtävää kaikin käytössä olevin keinoin. Seuraavalla kierroksella ratsastaminen oli huolellisempaa, mutta hänen ratsunsa epäröi hiukan trippelillä.

Nostin oksereita kymmenellä sentillä ja kehotin Irethiä keskittymään seuraavalla kierroksella ylläpitämään riittävän kovaa vauhtia ennen trippeliä jotta hevosen olisi helpompi suoriutua esteestä. Ireth lähti suorittamaan rataa uudelleen jolloin Poku kolautti hiukan toisella okserilla ja ratsukko menetti hetkeksi rytminsä ja kummankin keskittyminen lähti harhailemaan. Puutuin tilanteeseen välittömästi ja kannustin Irethiä kuvittelemaan itsensä kilpailuihin. Ireth teki ylimääräisen kierroksen, otti hevosen kuulolle ja teki päivän parhaimman suorituksen loppuradalla. Kehuin ratsastajaa reilusti ja muistutin miten valtava merkitys ratsastajan mielellä on lopputulokseen. Kehoitin Irethiä tekemään mielikuvaharjoitteita sillä välin kun nostin esteet 90cm korkeudelle. Lähetin ratsukon viimeiselle kierrokselle ja muistutin säännöllisesti Irethiä keskittymisestä. Sisuuntuneena ratsastaja piti hevosen erinomaisesti kuulolla ja keskittyi jolloin rata sujui todella hienosti. Loppupalautteessa saimme Irethin kanssa yhdessä nauraa, että eihän nämä okserit ja trippelit loppujen lopuksi olleetkan kovin iso ongelma.

01.10.2015 (päiväkirja) Astutuspuuhissa

"Ei poika vaan mies", tuumasin ystävälleni puhelimessa illalla ja puheeksi tuli Poku, kotona asuva kasvattini. Sen elämässä tapahtui nimittäin tänään iso muutos, eikä sitä enää sovi kutsua pikkupojaksi, onhan se sentään astutuspuuhissakin jo ollut!

Olin suunnitellut astuttavani oman tammani Millin ja oriksi valikoitui oma kasvattini Viisikon Polanne. Tammalla oli ennestään jo yksi jälkeläinen, hieno nuori ori, mutta isäori olisi ensikertalainen. Hieman pelkäsin että tulisi ongelmia, joten olin pyytänyt kaksi työntekijääni apuun. Aamupäivällä otimme hevoset sisälle tarhoista ja varustauduimme kaikki asianmukaisesti, eli laitoin Pokulle suitset, pintelöimme Millin hännän ja meille ihmisille kypärät päähän ja hanskat käsiin. Toinen työntekijöistäni talutti tamman ulos avaralle paikalle ja itse toin Pokun sinne. Ori oli aika energisellä tuulella ja kun se tajusi tamman odottavan se steppaile innoissaan. Rauhoittelin sitä hieman ja talutin Pokun lähemmäs Milliä. Kaksikko haisteli hetken aikaa ja sitten tamma alkoi kääntää takapäätään oria kohti. Kaikeksi onneksi Poku otti aika rauhallisesti ja astutus sujui nopeasti, helposti ja ongelmitta.

Toimituksen päätyttyä talutin Pokun talliin ja laitoin sille hieman heinää eteen. Kävin sitten katsomassa myös tammaa, jotta sillä olisi kaikki hyvin. Nyt vain jännittämään tuleeko varsaa!

01.11.2015 (päiväkirja) Jälkeläisiä, jälkeläisiä

Tänään onkin tapahtunut paljon! Aamuvarhaisella Milli osoitti varsomisen merkkejä, eli ryntäsin talliin niin nopeasti kuin pääsin. Astuessani sisälle oli varsa kuitenkin jo maailmassa ja tamma haisteli sitä huolehtivaisesti. Kävin ihan vain nopeasti kurkistamassa että kaikki on hyvin ja tarkistin varsan sukupuolen - potra poika - ennen kuin jätin kaksikon rauhaan. Kävin sitten vielä Pokulle kuiskaamassa: "Hieno mies olet. Sait komean pojan juuri", ja syötin sille taskustani löytyneen leivänpalan ennen kuin palasin nukkumaan.

Aamulla sitten palasin tavalliseen tapaan, joskin hieman väsyneempänä, talliin tekemään töitä. Tarkistin yöllä syntyneen varsan tilanteen ja vilkaisin kalenteria. Olinkin tälle päivälle suunnitellut astutuksen, jossa orina sattumalta olisi Poku. "Heh, heti vain uudestaan puuhiin", naureskelin tallimestarin kanssa ennen kuin hain kyseiset hevoset sisälle. Tammana oli ihastuttava Ipana, ensikertalainen, joten otin jälleen pari avustajaa mukaan.

Tälläkin kerralla Poku oli hyvin järkevä tapaus ja se kohteli tammaa kuin kuningatarta kuten kuuluukin. Ipanaa hiukan jännitti, eikä se aluksi hyväksynyt oria lähelleen, mutta kaikesta huolimatta astutus saatiin hoidettua järkevästi. Innolla odotamme millainen varsa tästä yhdistelmästä syntyy. Se onkin jo varattu ystävälleni Márciukseen, joten minun ei pidä stressata kodin etsimisen suhteen. Tammavarsa oli toiveissa, mutta saa nyt nähdä!

07.12.2015 (päiväkirja) Talvimaastoilua

Tänään päätin virkistää sekä itseäni että Pokua ja lähdimme kentällä työskentelyn sijasta maastoon nauttimaan talvisista maisemista. Ori oli reippaalla tuulella ja alkuun saimme keskustella ihan tosissaan siitä, että onko sopivaa ryysätä eteenpäin ja olla välittämättä ratsastajan mielipiteestä niin vauhdin kuin suunnankin suhteen. Ensimmäisellä sopivalla tienpätkällä annoinkin sitten Pokun päästellä kaikki ylimääräiset virrat pois laukaten. Laukkapätkä teki selvästi pojalle oikein hyvää ja sen jälkeen ratsastettavuus parani huomattavasti. Jatkoimme maastoretkeämme vaihdellen askellajia maaston mukaan. Välillä kuljimme hidasta käyntiä löysin ohjin niin, että ori sai maistella oksia ja tutkia ympäristöään. Lumisen maaston innoittamana päätin poiketa tavalliselta reitiltä hiukan sivuun ja ratsuni sai tehdä ihan tosissaan töitä umpihangessa kulkiessaan. Palasimme helpompikulkuiselle tielle hetken umpimetsässä vaellettuamme ja jatkoimme rentoa ravia tallia kohti. Loppumatkakin sujui ilman mitään kommelluksia ja kokonaisuudessa maastoretki oli hyvin nautinnollinen ja rentouttava.

Tallilla kuivasin hevosen hiestä, harjasin sen ja heitin sille loimen päälle ennen tarhaan laittoa. Ilmeisesti vilkkaalle orille oli jäänyt vielä lenkinkin jälkeen virtaa, koska tarhaan päästyään se innostui laukkaamaan pitkin tarhaa pöllyttäen puuterilunta kavioillaan. Hetkessä se sai tarhan muut hevoset mukaan talviriemuunsa ja kohta koko poppoo nautti talvikelistä ja ympäriinsä juoksentelusta kuin varsat kesälaitumella konsaan. Hevoset kisailivat ja kujeilivat keskenään ja jäin katselemaan hyvin toimivan lauman keskinäistä touhuamista. Onnellisia hevosia katsellessani oli hyvin helppo muistaa mikä on tässä elämäntavassa kaikkein parasta.

Match show 16.01.2016 suomenhevosille

Olimme tänään Tiusan, Ipanan, Karpon ja Pokun kanssa suomenhevosmätsäreissä. Menestys oli ihan mukiinmenevää ja hauskaa oli, vaikka pakkanen paukkui melkein kahdessakympissä koko päivän. Oli mukava tavata muita suomenhevosihmisiä ja viettää aikaa katsellen mitä hienoimpia rodun edustajia. Kaikkein tyytyväisin olen kuitenkin siihen, että meidän kaikki hevosemme käyttäytyivät mallikkaasti, yhtäkään ei joutunut häpeämään kehässä tai sen ulkopuolella - onneksi! Toki tuloksiakin kelpaa katsella.

Ensimmäinen luokka oli sh-tammoille, siellä meitä edusti Tiusa, joka sai sinisen nauhan. Luokan lopullisissa tuloksissa tamman sijoitus oli SIN2, mistä olen hyvin ylpeä ja pikkutamma saikin pari ylimääräistä porkkanaa. Toisessa luokassa - joka sekin oli tammoille - meiltä oli mukana Ipana, joka sain prikulleen saman tuloksen kuin Tiusakin. Nämä tammat ovat kyllä muutenkin melko samanlaisia, joten en ole yllättynyt tästä - tuomari piti linjansa läpi koko mätsärin. Kolmannessa luokassa meiltä oli iki-ihana Poku, joka sai myös sinisen nauhan ja sijoittuikin sitten sijalle SIN1 - eli se pääsi vielä BIS-kehäänkin! Sinisten BIS-kehässä ori ylsi sijalle BIS2 ja sai siitä hyvästä ämpärillisen porkkanoita. Viimeisessä luokassa oli Karpo, joka porukan ainoana sai punaisen nauhan ja sijoittui sijalle PUN2.

Kaiken kaikkiaan päivä oli hyvin onnistunut ja etenkin Pokun menestys oli upeaa. On minulla hienot hevoset!

Värinäyttelyt 14.02.2016

Poku pääsi osallistumaan muutaman muun hevosen kanssa Ystävänpäivän Värinäyttelyihin ja luokaksi valikoitui luonnollisesti Prisma (voikot, cremellot, päistäriköt, hallakot ja kaikki muun väriset), jossa osallistujia oli yhteensä huimat 18! Joukossa oli toki myös muita suomenhevosia, mutta löytyipä listalta myös niin arabilaista puoliveristä, akhal-tekeä, welshiä, quarteria ja morganiakin, eli varsin moninainen sakki oli koossa kehässä. Luokan voittoon ylsi aivan upea tekkeori, jonka esiintyminen ja valloittava cremello väritys takasivat hyvän menestyksen. Poku itse ei päässyt semifinaaliin, mutta se ei haitannut mitään. Mukavinta oli saada orille jälleen yksi hyvä kokemus, muistella vähän vanhoja esiintymistaitoja ja saada mielenvirkistystä.

Kaunis voikko käyttäytyikin oikein mallikkaasti koko pitkän päivän. Aamulla se hieman ihmetteli kun lähdimme reissuun niin aikaisin, että aamuruokakin tuli huomattavasti etuajassa, mutta pienen hämmennyksen jälkeen homma sujui ihan vanhalla rutiinilla. Matkustaessahan ori on aina ollut oikein fiksu, joten sitä ei tarvinnut yhtään stressata. Kamerasta katselin välillä että kaikki oli hyvin myös hevosilla, mutta lähinnä ne vain mutustivat heinää tyytyväisinä, kaikki viisikkolaiset ovat kuitenkin tottuneita matkustajia. Näyttelypaikalla olikin täysi hulina luonnollisesti, mutta Poku suhtautui siihen hirveän fiksusti, eikä se sen kummemmin edes yrittänyt egoilla tai mitään. Kehäkäytöskin oli kunnossa, se esiintyi vakaasti ja rauhallisesti, kuitenkin pienellä pilkkeellä silmäkulmassa. Juuri tällaisella itsevarmalla otteella ori aikaisemmin keräsi myös virallisista näyttelyistä meriittejä, joten kokenut kehäkettu Poku on. Ja hyvä niin!

Estevalmennus 28.02.2016, valmentajana Minja.E

Oli mukava nähdä ennestään tuttu Ireth mukana valmennuksessa! Tällä kertaa naikkosella oli allaan voikko suomenhevosori Poku, joka vaikutti jo alkuverryttelyissä hieman menevämmältä tapaukselta. Innolla odotin mitä parin työskentelystä tulisi, mutta positiivisesti siinä sai taas yllättyä. Verryttelyhyppyjä tehdessä Ireth joutui ihan tosissaan pidättelemään oria, mutta hetki hetkeltä homma alkoi vaikuttamaan helpommalta ja ori kuuntelemaan herkemmin pidätteitä. Varsinaisiin tehtäviin siirtyessä ongelmia ei enää tuntunut olevan – Poku vakuutti jo ensimmäisellä hypyllä olevansa lahjakas ja rohkea hyppääjä, eikä mikään kyhäilemäni este aiheuttanut sille hermoromahdusta tai paniikkia. Vaikka esteet oli sitä luokkaa, ettei niitä aivan joka päivä näe, sujui myös itse lähestymiset hyvin.

Silloin tällöin sain kuitenkin muistuttaa Irethiä pidättämään reilummalla kädellä, sillä ori tuppasi olemaan melkoinen kuumakalle ja välillä se pidätteiden kuuntelu unohtui – lopputuloksena oli, että suomalaisherran ponnistuspaikat oli missä sattuu. Pari ikävämpää kompurointia sattui ponnistuspaikkoja etsiessä, mutta ratsusi ei onneksi niistä hätkähtänyt, vaan jatkoi puurtamista yhtä innokkaasti koko ajan. Niiden jälkeen Poku kuitenkin malttoi kuunnella myös pidättäviä apuja paremmin.

Kaikesta huolimatta teitä oli mukava valmentaa! Pokun kanssa kannattaa pitää huoli siitä, että pidätteet menevät läpi, sillä kaahaillessaan sen ponnistuspaikat jää liian kauas tai menee liian lähelle. Erikoisesteet teillä oli selvästi hallussa! Muuten en löytänyt mitään moitteita työskentelystä, joten ei muuta kuin jatkakaa samaan malliin!